Hulina on lempeä luontoinen suomenhevostamma, joka on kuitenkin melkoinen mahan kasvattaja. Tamma on hyvin perso ruualle, jonka vuoksi herkkuja antaessa täytyy muistaa varoa sormiaan. Hulina kun ei paljoa katso, jääkö sen hampaiden väliin muutakin kuin pelkkä herkku. Hulina nautti herkkujen lisäksi myös paljon huomiosta sekä rapsutuksista. Toisinaan on kuitenkin päiviä, jolloin Hulina haluaa olla omissa oloissaan ja sen huomaa kyllä heti tammastakin, jos se ei halua juuri sinä päivänä ylinmääräistä huomiota. Hulinaa voi hoitaa niin isot kuin pienetkin lapset. Tamma osaa olla kuitenkin välillä melko jästipää kokemattomille hoitajille olemalla mm. nostamatta kaviota ylös sitä pyydettäessä. Hulina voi myös pullistella satulavyötä kiristäessä sekä olla avaamatta suutaan suitsia laittaessa. Taluttaessa Hulina kulkee löntystellen perässä. Kesäisin se saattaa monesti kesken talutuksen rynnätä haukkaamaan vihreää suuhunsa - joskus jopa jumittaa ahterinsa ruohomättäälle, jolloin sen saa vain repimällä pois.
Ratsastaessa Hulina on alkuun laiska ja tahmea avuille. Sen kanssa meneekin oman aikansa, ennen kuin Hulinan saa kuulolle ja vetreämmäksi - puhumattakaan reippaudesta. Hulina voi alussa testailla ratsastajaansa viemällä sitä ja vikuroimalla muuten apuja vastaan. Pian siitä kyllä muovautuu kelpo ratsu. Koulussa Hulina on reipas, mutta se teettää ratsastajalla kovasti töitä, sillä eihän tuo laiskimus itsestään halua tehdä mitään! Esteillä tamma on sen sijaan reippaampi vaikka välillä hypyt ovatkin omaa laatuaan. Suurin osa hypyistä on kyllä onnistuneita, mikäli ratsastaja on aktiivisesti mukana ja korjaamassa välillä tamman virheitä. Maastoilu on ehdottomasti Hulinan mieleen, sillä tamman ei tarvitse saada siellä mitään ihmeitä aikaan. Hulina onkin pomminvarma ratsu maastossa ja näin ollen melko suosittu vaelluksilla.
Hulina tulee hyvin muiden hevosten kanssa toimeen vaikka välillä saattaakin luimia ja kääntää takapäätään toisia päin. Hulina tekee näin mys karsinassaan jos tämä syö. Sen vuoksi kannattaa antaa tamman syödä rauhassa - ellei halua kaviosta.
Ratsastaessa Hulina on alkuun laiska ja tahmea avuille. Sen kanssa meneekin oman aikansa, ennen kuin Hulinan saa kuulolle ja vetreämmäksi - puhumattakaan reippaudesta. Hulina voi alussa testailla ratsastajaansa viemällä sitä ja vikuroimalla muuten apuja vastaan. Pian siitä kyllä muovautuu kelpo ratsu. Koulussa Hulina on reipas, mutta se teettää ratsastajalla kovasti töitä, sillä eihän tuo laiskimus itsestään halua tehdä mitään! Esteillä tamma on sen sijaan reippaampi vaikka välillä hypyt ovatkin omaa laatuaan. Suurin osa hypyistä on kyllä onnistuneita, mikäli ratsastaja on aktiivisesti mukana ja korjaamassa välillä tamman virheitä. Maastoilu on ehdottomasti Hulinan mieleen, sillä tamman ei tarvitse saada siellä mitään ihmeitä aikaan. Hulina onkin pomminvarma ratsu maastossa ja näin ollen melko suosittu vaelluksilla.
Hulina tulee hyvin muiden hevosten kanssa toimeen vaikka välillä saattaakin luimia ja kääntää takapäätään toisia päin. Hulina tekee näin mys karsinassaan jos tämä syö. Sen vuoksi kannattaa antaa tamman syödä rauhassa - ellei halua kaviosta.
KILPAILUKALENTERI
COPYRIGHT
Kuvat © Luvat on, yksinoikeudella!
Tämä on virtuaalihevonen, eikä sivuilla olevat tiedot liity mitenkään kuvassa olevaan hevoseen!
Tämä on virtuaalihevonen, eikä sivuilla olevat tiedot liity mitenkään kuvassa olevaan hevoseen!